artikkelit
testi:
Yamaha CD-S3000-soitin
ja A-S3000-vahvistin
Julkaistu:
Hifimaailma 6/2013
Pianon soundin viimeistä viritysvaihetta. CD-S3000 ja A-S3000
kertoivat kuitenkin tarpeeksi: tuloillaan olivat
japanilaisjätin kenties kaikkien aikojen parhaat
stereokomponentit. Nyt odotus on ohi.
28
ENSIMMÄISEN kerran lopullisiin kolmetonnisiin pääsi tutustumaan jo toukokuussa. Jo silloin insinöörien intohimoisista puheista välittyi viesti, että
CD-S3000 ja A-S3000 olivat alusta asti uusia ja erityisesti äänenlaatu edellä suunniteltuja malleja.
Monenmoisien instrumenttien valmistajana Yamahalle on tuttua lopputuotteen hienosäätäminen korvakuulolta. Yamahan Flagshiptuotelanseeraukseen Saksaan oli lennätetty kaikki
pääsuunnittelijat pääjohtajaa myöden. Silloin Yamahan
osastolla seisoi sen enemmittä fanfaareitta
kaksi keskeneräistä laiterunkoa, joista ei muuta
paljastettu kuin malli. testi
Yamaha CD-S3000 -cd-soitin ja A-S3000-vahvistin
Teksti ja mittaukset: Mauri Eronen Kuvat: Mauri Eronen ja valmistaja
?????
suosittelemme
Hyvä äänenlaatu
Klassikkoainesta
Harvoin on vuosi tuntunut yhtä pitkältä kuin
viime syksyn IFAn jälkeen
Toki myös sisuskaluissa mennään
madaltuvien aitojen yli.
A-S3000 ja CD-S3000 ovat kuitenkin taas aivan eri
maata. Laitteiden viimeistelyksi voi valita mustan tai
hopean, mutta ensitilaustietojen perusteella mustia
puukylkiä paremmin korostava hopea viimeistely on
valtaosan suosikki.
S-sarjan tavaramerkki on ollut äänettömän arvokas
cd-levykelkka. Soittimessa äänilähde poimitaan source-näppäintä toistuvasti painamalla, ja valinta esitetään laitteen keskellä
tutulla oranssilla valolla korostettuna.
Diskreetillä vahvistimella toteutettu kuulokeanto
on erinomainen. Esivahvistin CX-10000 sisälsi myös
puoliparametrisen digitaalisen taajuuskorjaimen ja
mahdollisimman lyhyen signaalitien.
S3000-sarjalle on asetettu sekä valmistajan itsensä
että yleisön taholta niin suuret odotukset, että ne
täyttäessään kaksikko jättää taatusti uuden jälkensä
merkittävien Yamahoiden listaan. Hintatason laskiessa
nuppien ja kytkimien luukki sekä sama retrofiilis on
säilynyt. Äänensävyn basso- ja diskanttisäätimet muokkaavat vastetta hyllykorjaintyyppisesti 230 ja 4000 hertsin käännepisteissä (±3 dB).
Enimmäisvaimennus/vahvistus on ±8?9 desibeliä.
Vahvistimessa oton valinta tapahtuu loputtomasti
pyörivällä ja tuntuvasti napsahtavalla kiertokytkimellä. Perinne jatkuu edelleen, ja koneisto
liu'uttaa levykelkan pehmeästi sisään ja ulos. Soittimessa kyllä on näytön ja digitaalilähdöt
sammuttava pure direct -näppäin.
Kuten A-S1000- ja -2000-malleissa, ei kolmitonnisissakaan ole edullisemmista malleista tuttua portaatonta loudness-säädintä. Ensin kun pitää valita käytettävä laserin aallonpituus levytyypille sopivaksi. Kykeneekö
S3000-kaksikko sitten täyttämään instrumentti-isiensä odotukset teoreettisen ja tunteellisen äänenlaadun
pakeilta?
Merkkipaalu
Liki 130-vuotiaan Yamahan 90-vuotisen hifihistorian
joukossa on valopilkkuja, joista useat ovat harrastajien
suosiossa edelleen. testi
kutsutaan intonoinniksi eli sävytykseksi (engl. Kolmitonniset tulivat sikäli yllättäen markkinoille, että tähän asti koko
S-sarjaa oli laajennettu pykälä pykälältä vain alaspäin.
Vuonna 2008 esitellyt S2000-sarjan soitin ja vahvistin
olivat tuolloin kotiteatterikoneisiin erikoistuneelle Yamahalle erinomainen keino kohottaa imagoaan hyvän
äänen ystävien parissa.
Viimeistely ja käyttö
Onnistuneen koko S-sarjasta on varmasti osaltaan
tehnyt sen yhtenäinen ulkonäkö. Käytössä koneisto taas toimii salamannopeasti
ja kelkan tapaan itsestään melua pitämättä.
Virta kytketään nostamalla keinukytkin ylös releiden naksunnan säestämänä. Vahvistimen käynnistyksen jälkeen kuluu muutamia sekunteja ennen kuin se
päästelee ääniä, mutta viive ei kuitenkaan ole yhtä pitkä kuin vaikkapa Luxmanin transistori-integroiduilla.
A-S3000:n äänensävysäätimien samettisessa liikkeessä ei ole hitustakaan klappia. Keskiasennossa oleva pieni pykällys ja selkeä releen naksahdus koneen
uumenista paljastaa, että säätimet ovat ohitettuna.
Etulevyä sotkevalle direct-kytkimelle ei ole mitään tarvetta. Studioissa laajalti käytetty monitori hyödynsi berylliumia
kartiomateriaalina.
80-luvulla audiomaailmaa kohahdutti 10000-sarjan
erillislaitteet, joissa käytettiin epätavallista dsp-prosessointia äänitilojen luomiseen. Vain lähempi tarkastelu ja tunnustelu on paljastanut, että käyttötuntuma seuraa hintaa. Aktiivinen otto ilmaistaan oranssilla ledillä. Siinä missä A-S2000:n käsittely on addiktoivaa, tuntuu A-S500
lepsulta ja huteralta. Harjattu, paksu alumiinietulevy, alumiinisten
kontrollien täydellisen täsmällinen tuntuma ja jalopuupäätyinen viimeistely pakottaa jälleen hipelöimään. Häiriöetäisyys ja kanavaerotus ovat parhaat
koskaan Hifimaailmassa mitatuista vahvistimista.
Kauko-ohjain on
alumiinia, mikä sopii
hyvin laitteiston
laadukkaaseen
tuntumaan .
tapahdu aivan silmänräpäyksessä. voicing). Vain 5 ohmin antoimpedanssin vuoksi se toimii useimpien hifikuulokkeiden kanssa
29. Viimeisimmän paluumuuton valokeiloihin on tehnyt vuonna 1974 esitelty NS-1000Mmonitorikaiutin, jota valmistettiin yli 20 vuotta. Samaa dsp-osaamista on sittemmin käytetty kaikissa Yamahan kotiteatterivahvistimissa. Toisaalta sävyiltään hienoäänisen pianon täytyy kuitenkin olla vireessä eli mittautua hyvin. Äänensävyihin virityksellä ei ole vaikutusta, vaan äänenvärin muuttaminen vaatii jousia iskevien vasaroiden
muodon ja iskunvaimennukseen käytettävän huovan
hienosäätöä.
Mittarin näytöllä oikein viritetty piano näyttää täydelliseltä, mutta ei välttämättä kuulosta hyvältä. Tavallinen pianonviritys tehdään jousien kireyttä muuttamalla, mikä vaikuttaa äänen korkeuteen. Koska
cd-soitin toistaa myös sacd-levyt, ei levyn tunnistus
A-S3000:n symmetrinen tuplamonorakenne ja monikerroksinen runko suojaa hyvin niin
ulkoisilta kuin kanavien välisiltäkin häiriöiltä
Suorien signaaliteiden lisäksi kaikki virtapuolen kytkennät on tehty ruuviliitoksin impedanssihäviöiden minimoimiseksi.
Vahvistimelle luvataan jatkuvaa tehoa 100 wattia
kahdeksaan ja 150 wattia neljän ohmiin. Lisäsuojaa tarjoaa kätevä ominaisuus: kuulokelähtö ei aktivoidu plugia kiinnitettäessä, jos linjaotoksi on valittuna äänenvoimakkuuden ohittava main direct.
Lämpimänsävyisesti taustavalaistut tehomittarit ilmaisevat hetkellisen huipputehon ("peak") tai hitaasti
reagoivan keskimääräisen tehon ("vu"). Kaiutinlähdöt mykistyvät
automaattisesti kuulokkeet kytkettäessä, joten hienosäädöllä voi varmistua siitä, ettei kuulokkeiden irti repiminen saa aikaan liian suurta voimakkuutta. testi
Yamaha CD-S3000 -cd-soitin ja A-S3000-vahvistin
hienosti.Kuulokelähdön vahvistusta voi hienosäätää
äänenvoimakkuussäätimestä riippumattomasti
?6/0/+6/+12 dB:n pykälin. Mukana on dsd-tuki ja ymmärrys signaaleille aina
192 kilohertsiin ja 24 bittiin saakka.
Ongelmitta tietokonetoisto ei kuitenkaan alkanut. Push-pull-periaatteella toimiva pääteaste ei ole maadoitettu (floating), eivätkä pienet jännitevaihtelut pääse vaikuttamaan pohjakohinaan. Yamaha selkeästi hyötyy kunnon usbijohdosta, sillä Audioquestin Carbonkaapelilla signaali puhdistui merkittävästi. Lisäksi vahvistimen tehomittareiden taustavalo olisi kätevää pystyä sammuttamaan kuuntelupaikalta. Testiyksilössä mittarien kalibrointi oli hieman pielessä ja osoitti 10 watin teholla
karvaa vaille 25 watin viivaa. Wasapi-toistokin sujuu mainiosti. Sähköinen paketti on suojattu kuparilla ulkoisilta häiriöiltä.
Rakenne on ilmeisen onnistunut, sillä mittaustulokset
ovat erinomaiset häiriöetäisyyden ja kanavien välisen
ylikuulumisenkin osalta.
Pääteasteessa käytetään Sankenin MS20-mosfettejä. Soittimen kaukosäätimessä taas ei ole vahvistimen ottovalintoja, mutta äänenvoimakkuussäädön olemassaolo riittänee valtaosaan kuuntelutuokiosta. Yamaha Steinberg -ajuripaketti asentui firman nettisivujen kautta, ja se tukee suoraan ASIOrajapintaa. kapulalla tai
etulevystä.
Kaukosäätimien fiilis ja painikkeiden tuntuma on
onnistunut. Tehoasteikko
on säädetty vastaaman antojännitettä kahdeksan ohmin kuormalla, joten 100 watin viiva vastaa 4 ohmin
kuormalla 200 wattia. Sähköisesti ohjattu
mykistyspiiri aktivoidaan painamalla etulevyn vipua
alas, minkä jälkeen se palaa perusasentoonsa, mutta
sytyttää yllä olevan ledin. Sen hoitaa myös voimakkuuden muutos
niin pienemmälle kuin suuremmallekin . Laatikoista löytyvien parimetristen usbkaapelien kanssa meinasi alkuun päästä itku, sillä mittauksissa ilmeni pohjakohinan vaeltelua ja
pumppaamista. Suunnittelussa on painotettu
signaalin vaivatonta etenemistä. Hetkellisesti
luvut nousevat 120 ja 200 wattiin. Mittausten perusteella lupaukset pitävät paikkansa.. Lopputuloksena oli äärimmäisen vakaa ja rauhallinen toisto. Yamahan mukaan valintaperusteena on niiden
tuottama luonnollinen ja lämmin ääni. Äänenvoimakkuuden säädössä on kaukosäätimellä pieni viive, joka hankaloittaa
sopivan asennon hakemista hiljaisessa kuuntelussa.
CD-S3000:n usb-liitäntä on versiota 2.0, joten se tarvitsee Windows-käytössä ajurit. Säätäminen onnistunee
kuitenkin helposti suoraan mittarien takana sijaitsevien piirilevyjen potentiometreillä.
Voimakkuussäätimen alla sijaitseva mykistyskytkin
vaimentaa ääntä noin 20 desibeliä. Yamahan jitter on
nimenomaan usb-toistossa erinomaisen alhainen.
30
Häviöitä vältellen
Kokonaan balansoitu, symmetrinen ja kelluva vahvistinrakenne on suunniteltu puhtaalta pöydältä. Mekaanisesta toteutuksesta
huolimatta mykistystilasta palaamisen voi hoitaa kaukosäätimellä. Kaapeliuskoon on helppo kääntyä, kun parannuksen
itse näkee. Metallipäällysteiset palikat tuntuvat käteensopivilta, ja näppäimien asettelu on erinomainen.
Aivan kokonaan ei yhdellä säätimellä pärjää, sillä vaikka vahvistimen ohjaimella voi komentaa cd-soitinta,
puuttuu siitä kelauspainikkeet
Näin käyttö kotiteatterivahvistimen perässä
onnistuu helposti. Usb-liitännässä on
myös tuki dsd-äänelle.
Analogiseksi muunnetun äänen saa ulos balansoituiduista xlr- tai tavallisista rcaannoista. Melkoisen
helpposointinen mutta silti ajallisesti täsmällinen
kaksikko ei käy korviin suurillakaan voimakkuuksilla. Kaikki lempeän äänen tavoittelun nimessä. Ne on lisäksi suojattu kuparimyssyillä
häiriöiden ehkäisemiseksi. Yamaha suosittelee balansoitujen xlrantojen käyttöä aina kun mahdollista kaikkein suorimman signaalitien saamiseksi.
Yamahan uusi High-precision Rigid CD -koneisto on
kiinnitetty pitkillä, värähtelyjä molempiin suuntiin
vaimentavilla jäykillä ankkureilla soittimen runkoon.
Kasausvaiheessa jokainen koneisto ruuvataan vaateriin ankkureiden tarjoamien säätöjen avulla, mikä tekee entisestään hiljaisesta mekanismista tasaisesti
käyvän.
Myös kotelon jäykkyys on käsin kosketeltavaa. Tiukin asetus ("lowest")
parantaa kellon tarkkuutta, mutta huonolla signaalilähteellä ääni saattaa pätkiä.
Uutena menetelmänä Yamaha tekee dacilta tulevalle analogisignaalille virta?jännite-muutoksen yhdessä
piiriasteessa monivaiheisen prosessin sijaan, minkä se
kertoo vähentävän häviöitä ja parantavan signaalin
nousunopeutta. Ainoa selkeä puute on tape
monitor -tyyppisen liitännän puute, mikä estää huonekorjaimen sijoittamisen signaalitielle.
Esivahvistinasteen voi ohittaa kokonaan main in -liitännöillä, joille on tavallinen
oton valinta (?main direct?) etulevyssä. Vyörytyksiä ja crescendoja oikein odottaa
vaivattomuuden vuoksi.
Stereokuva on leveyssuunnassa äärimmäisen tarkka, mutta ei pistemäisen kaksiulotteinen. Niin analogi- kuin digipuolellakin virtalähteet sekä piirit antoasteineen sijaitsevat yksillä piirilevyillä kaapelihäviöiden välttämiseksi.
Da-muuntimena CD-S3000 käyttää ESS:n 32-bittistä ES9018-piiriä. Piirissä on sisäinen kello, jitterin
poistaja ja kahdeksan da-muunninkanavaa. Subwooferille tai päätevahvistimille on esivahvistinlähtö stereona. Johtimet muuntajilta virtalähteille
on toteutettu ruuviliitoksin. Hifimaailman vertailulaitteiston (Meridian 808i ja Musical Fidelity M6 500i) rinnalla Yamaha-setti tuntuu
leppoisammalta. testi
Soittimessa on erilliset toroidimuuntajat analogi- ja
digiosastoille. Koska digitaalisia äänilähteitä löytyy
taatusti joka harrastajan kotoa, on laitekaksikko mitä ilmeisimmin tarkoitettu hankittavaksi parina.
A-S3000:ssa on kaksi balansoitua ja neljä rca-ottoa. 7-millinen alumiininen etulevy ja monikerroksinen tuenta
tuntuu resonoimattomana ja raskaana rakenteena.
Ilo kuulla
Kaikkien alustusten jälkeen on hieno huomata, että
homma toimii paperin lisäksi myös käytännössä.
Soundi on kokonaisuutena rehevä, ja keskialue toistuu sävykkään mahtipontisena. Kuuntelusta puuttuu se "nyt analysoidaan" -fiilis, joka yleensä nousee pintaan erottelevuudellaan kerskailevien laitteiden kanssa.
Kun ottaa huomioon, että vertailulaitteiston hinta
on yli kaksinkertainen, ja Yamahoilla musiikkia
kuuntelee jopa mieluummin, ovat äänenlaadulliset
meriitit selvät. Kaikki
muuntimet ovat käytössä stereokonfiguraatiossa. Siisti yläpää ei vain käy
päälle eikä homma mene tuputtamisen puolelle. Jokaisen jalan korkeutta
voi säätää keikkumisen ehkäisemiseksi.
Mm- ja mc-rasioille sopiva levysoitinliitäntä sisältää
erilliskomponentein
toteutetun vahvistinasteen sekä riaakorjaimen.
Liitännät
VAHVISTIN on liitännöiltään puhtaasti analoginen. Kaikki digitaalisignaalin muunnokseen liittyvä on sijoitettu cd-soittimeen. Sisääntulevan digitaalisignaalin lukkiutumiseen muuntimessa on seitsenportainen säädin, jolla kellojitterin
toleranssia voidaan tiukentaa. Lisäksi trigger-liitännän avulla vahvistimeen saa virrat triggerisignaalin tarjoavalta av-vahvistimelta.
Cd-soitin toimii da-muuntimena koaksiaalisen, optisen ja usb-oton ansiosta.
Muunnin ymmärtää signaaleja aina 192 kHz:iin ja 24 bittiin asti. Basso on tiukka ja jämäkkä, mikä saa jalustakaiuttimetkin kuulostamaan
suurilta. Lisäksi on mm- ja mc-rasioiden signaalia ymmärtävä levysoitinotto. Kaikki tulee silti helponoloisesti ja siististi kuin siveltimellä maalattuna.
Vaikka toisto on lämmin, ei se kuitenkaan ole
tumppu tai verhoutunut. Kaksikkoa ei kuitenkaan sovi parittaa
liian tummasointiseen laitteistoon ja tilaan.
Jaloissa on integroidut piikit, jotka voi
halutessaan piilottaa tarrakiinnitteisillä tassuilla. Rasiatyyppi valitaan etulevystä. Halutessaan da-muunnoksen voi jättää ulkoisen laitteen hoidettavaksi digitaalilähtöjä käyttämällä.
31
No joo,
vahvistimen tehomittarit voisivat olla tarkemmin kalibroitu ja vahvistin voisi
vastata kaukosäätimen äänenvoimakkuussäätöön viiveettä.
? Hieno viimeistely ja tukeva rakenne
? Erinomaiset mittaustulokset
? Letkeä ja rytmikäs soundi
? Cd-soittimen hieno usb-toteutus
32
? Kaukosäätimen viive
äänenvoimakkuudessa
kokonaisuus. Häiriöetäisyys ja kanavaerotus on paras Hifimaailman mittaama tähän mennessä mitatuista yhdessä Devialet D-Premierin kanssa (HM
5/2011). Ainoa huomioitava seikka on usb-liitännän lähes olematon matalataajuinen jitter asio- ja kernel streaming -toistossa. Kokonaisuutena soitin on paras Hifimaailman mittaama.
Taajuusvaste xlr-linjalähdöistä 44,1 kHz:n
(punainen) ja 96 kHz:n signaalilla (musta).
Jitter analogisista linjalähdöistä usb-
toistossa (foobar2000+asio, yllä) ja
cd-toistossa (alla).
Impulssivaste xlr-linjalähdöstä.
Harmoninen särö laskevalla tallennustasolla cd-toistossa (sininen), da-muuntimena 16 bittisenä (coax, punainen) ja
24-bittisenä (musta).
Yamaha A-S3000
Tehonkulutus idle/1 W/10 W@8 ohm:
Hetkellinen teho, 8/4/2 ohm:
Pääteasteen impedanssi, 1 kHz:
Linjatulon impedanssi:
Kuulokelähdön impedanssi:
Kanavatasapaino, 0,001/0,1 W:
Pohjakohina, 1000?10000 Hz:
Yliohjaustaso:
67/86/154 W
132/228/346 W
0,03 ohm
44 kohm
5 ohm
0,0/0,0 dB
?110 dBV
2,9 V
Kaiutinanto
Häiriöetäisyys, A-paino:
Harmoninen särö, 20 Hz/1 kHz, 1 W:
Intermodulaatiosärö, 1 W, 2nd/3rd:
Kanavaerotus, 1/20 kHz:
analogiotto
97 dB
0,005/<0,001 %
<0,001/0,001 %
103/94 dB
Vahvistimen suorituskyky on kiitettävä. Kokonaisuutena voisi sanoa, että
tasoltaan Yamaha pääsee hyvin lähelle vertailulaitteistoa,
vaikka onkin lähestymistavaltaan hiukan erilainen. Sävyt toistuvat mukavasti, myös
äänikuvassa on sopivasti syvyyttä. 9-
Cd-soitin
Miellyttävämpi ja säyseämpi kuin dynaamisesti nakuttava
vertailusoitin. Toimiva resepti ja sille sopiva hintalappu.
Soittimesta tai vahvistimesta ei pahalla tahdollakaan löydä nuristavaa. Niiden
klassinen design on valmiiksi ajan hampaan testaamaa, ja moitteeton suorituskyky sekä äänellinen erinomaisuus vain kohottavat statusta hyvän hifin ystävissä. Diskantti ei ole hitustakaan tummempi, mutta
yleissävy on sivistyneemmin ja verkkaisemmin liikkuva.
Vertailusysteemin eduksi jää tietty jännitys, napakkuus ja
dramatiikka, kun taas Yamaha soi tietyllä tapaa kokonaisvaltaisemmin ja eheämmin - vetämättä millään tavalla
huomiota puoleensa.
Basson auktoriteetissa vertailusysteemi vetää pidemmän
korren, kun taas kitaran sävyjä Yamaha kaivaa ehkä hitusen
monipuolisemmin levyiltä. Sivistyneeksikin
ääntä voisi sanoa, vaikka ei silti ehkä korostuneen
sävyisäksi. Soundi on ehkä hivenen pehmeä, mutta
tukkoisuutta ei kuulu. Laitteet asettuvat juuri sille kapealle alueelle hyvän hifin ja highendin välissä,
jossa ei tarvitse pelätä tylsyyttä tai teknisesti kyseenalaisia ratkaisuja.
Moitteeton suorituskyky, käyttämisen iloa tuottava rakenteellinen laatu,
helppo ja mukaansatempaava ääni. Suojapiirien laukeamisen jälkeen virtojen pois ja päälle kytkeminen
ei riitä, vaan vahvistimen saa takaisin toimintatilaan prosessilla, jossa etupaneelin säätimiä
täytyy vääntää tietyssä järjestyksessä.
Linjaotot balansoidut mukaan lukien yliohjautuvat vajaalla 3 voltin signaalilla.
Useimpien äänilähteiden kanssa xlr-liitäntöjä käytettäessä kannattaa vahvistimen
takapaneelista valita ottoasteelle ?6 dB:n vaimennus, joka nostaa yliohjaustason
5,8 volttiin.
Taajuusvaste kaiutinlähdöistä, kun
kuormana on 8 ohmin vastus (musta käyrä)
ja Aurelia Magenta -kaiutin (punainen
käyrä).
PowerCube-tehomittaus eri kuormilla ja
vaihekulmilla.
kuunteluarvio
Mikael Nederström
Vahvistin
Muistuttaa ajoittain aika tavalla vertailulaitteen
dynaamista soundia, vaikka ei ihan samanlaista
auktoriteettia saavutakaan. Tumpuksi
vahvistinta ei silti voi sanoa, koska se ei resoluution
tunteessa muuten jää jälkeen analyyttiseksi tiedetystä
vertailuvahvistimesta. Sivistynyt ote ei ehkä
kaiva kaikkia yksityiskohtia levyltä, mutta vertailukoneen
hiukan kuivakka esitystapa tuntuu ajoittain turhankin
läpivalaisevalta, jos tarkoitus on kuunnella musiikkia eikä
bongailla yksityiskohtia. testi
Yamaha CD-S3000 -cd-soitin ja A-S3000-vahvistin
mittaustulokset
mittaustulokset
Yamaha CD-S3000
Tehonkulutus, tyhjäkäynti/cd:
Antojännite, rca/xlr:
Häiriöetäisyys, A-paino:
Harmoninen särö, 20 Hz/1 kHz, 1 W:
Intermodulaatiosärö, 1 W, 2nd/3rd:
Kanavaerotus, 1/20 kHz:
Kanavatasapaino:
Linearisuus, 16 bit.
Jitter:
16/26 W
2,0/1,9 V
108 dB
<0,001/<0,001 %
0,0002/0,0004 %
106/101 dB
0,0 dB
?98 dBFS
120 ps
Cd-soittimen suorituskyky on erinomainen cd-toistossa ja da-muuntimena niin koaksiaalikuin usb-liitännälläkin. 9Yhdessä
Kun molemmat Yamahat asetetaan kokonaisuutena toimituksen vertailukalustoa vastaan, on ero suhteellisen selvä.
Yamaha on selvästi lämminsävyisempi ja rauhallisempi
info
Yhteenveto
YAMAHAN S3000-sarjalaiset tulevat taatusti olemaan keräilykamaa. Jos ero
pitäisi pisteyttää, menisi homma hankalaksi. Oikein mukava kuunneltava, vaikka
ei varsinainen läpivalaisukone olekaan. Päätaajuuden reunoilta laskeva helma
on hyvin kapea. Paremmuuteen
ei voi ottaa kantaa absoluuttisesti, jos käytettävä kaiutin ja
muu systeemi ei ole tiedossa. Varsinkin bassopäässä on
pientä keveyttä, joka tuo ääneen rullaavuutta mutta
samalla vie basarin iskuista fyysisintä kärkeä. Säröspektri on täysin tasainen, ja mahdolliset särökomponentit jäävät
erittäin matalan pohjakohinan alle. Silti Yamahan settiä voisi luonnehtia tietyllä tapaa yleispäteväksi, jos aivan absoluuttinen
tarkkuus ei ole tavoitteena.
Yamaha CD-S3000 & A-S3000
Edustaja:
Lisätietoja:
Yamaha Music Europe GmbH Filial i Finland
www.yamaha.fi
CD-S3000
Hinta:
Mitat (lxkxs):
Paino:
Tulot:
Lähdöt:
Tiedostotoisto:
Muuta:
4 700 ?
43,5 x 14,2 x 44 cm
19,2 kg
usb, optinen, koaksiaali
xlr, rca, optinen, koaksiaali
mp3, wma
dsd-tuki usb-liitännästä, 192kHz/24bit-da-muunnin
A-S3000
Hinta:
Mitat (lxkxs):
Paino:
Tulot:
Lähdöt:
Muuta:
5 000 ?
43,5 x 18 x 46,4 cm
24,6 kg
4x rca, 2x xlr, levysoitin, main in
kaiutin, esivahvistin
xlr-ottojen herkkyys (0/-6 dB), trigger, ir-tulo ja -lähtö. Äänikuvassa rauhallinen ote ilmenee
enemmän takimmaisen kuin eturivin paikkana, joten laulaja
ei pääse tunkemaan syliin saakka. Pääteasteessa käytetään
yksittäisiä mosfettejä rinnankytkennän sijaan, ja niitä suojatakseen vahvistin rajoittaa
saatavaa virtaa kahden ohmin kuormilla ±60 asteen vaihekulmalla ja yhden ohmin kuormalla jo ±30° vaiheella. Säröarvot ovat huippuluokkaa, eikä vahvistin reagoi taajuusvasteeltaan juurikaan
kaiutinkuormaan.
Antoteho ylittää valmistajan lupaamat (120/200/300 W). Vikoja on äänestä yllättävän vaikea löytää.
Tasapainoinen kokonaisuus, jota kuuntelee mielellään
kaikenlaisella musiikilla